Pientä asuntoa on haastava sisustaa. Yksiössä samaan tilaan pitää mahduttaa useampi käyttötarkoitus ja kaiken pitäisi vielä sopia jollain lailla yhteen. Ainakin silloin, jos asukas on kaltaiseni visuaalihihhuli, joka ahdistuu, jos silmä pökkää johonkin väärällä tavalla.
Olenkin jo jonkin aikaa ollut tyytymätön pieneen "himaani". Siellä vallitsi yhä se värimaailma, johon pdyin, kun läksin kotikotoa maailmalle yli kuusi vuotta sitten. Tuolloin suosikkisisustusvrini oli purppuranpunainen ja muuten unaisen ja violetin sävyt. Eikä noissa väreissä vieläkään sinänsä vikaa ole, sillä ovat ne yh lempivärejäni ja osa vanhoista esineistä saikin jäädä. Kuitenkin oma maku on jo entisistä ajoista kehittynyt sen verran, että vanha sisustus oli alkanut näyttää jo silmissäni kuluneelta ja tunkkaiselta. Kaipasin kotiini päivitystä ja piristystä.
Erityisesti visuaalista sirmääni oli alkanut häiritä tv-tason ja kirjahyllyjen kombo. Aiemmin minulla oli siis yksinkertaiset koivunväriset kalusteet. käytännöllistä, mutta tylsää. Jostain syystä en vain aiemmin ollut saanut annettua niille kyytiä. Nyt tilalla on tällainen kokonaisuus.
Siinäpä se, vielä olisi tietyillä alueilla kehittämisen varaa ja hankintalistalla onkin mm. kunnon sohvapöytä. Mutta hetken tuntuu taas mukavammalta olla kotona. Kukillakin saa muuten ihmeesti viihtyisyyttä lisättyä. Suosin oksaneilikoita, koska niitä saa upeissa eri sävyissä, miellyttävät silmääni ja mikä parasta, kestävät käsittämättömän pitkään kauniin aja pukkaavat vain lisää kukkia.
Olenkin jo jonkin aikaa ollut tyytymätön pieneen "himaani". Siellä vallitsi yhä se värimaailma, johon pdyin, kun läksin kotikotoa maailmalle yli kuusi vuotta sitten. Tuolloin suosikkisisustusvrini oli purppuranpunainen ja muuten unaisen ja violetin sävyt. Eikä noissa väreissä vieläkään sinänsä vikaa ole, sillä ovat ne yh lempivärejäni ja osa vanhoista esineistä saikin jäädä. Kuitenkin oma maku on jo entisistä ajoista kehittynyt sen verran, että vanha sisustus oli alkanut näyttää jo silmissäni kuluneelta ja tunkkaiselta. Kaipasin kotiini päivitystä ja piristystä.
Erityisesti visuaalista sirmääni oli alkanut häiritä tv-tason ja kirjahyllyjen kombo. Aiemmin minulla oli siis yksinkertaiset koivunväriset kalusteet. käytännöllistä, mutta tylsää. Jostain syystä en vain aiemmin ollut saanut annettua niille kyytiä. Nyt tilalla on tällainen kokonaisuus.
Ikea, pelastajani. Ja tiedän tiedän, kuva ei ole sisustuslehtilaatua. Kirjat olisi voinut järjestellä siistimmin ja kaukosäätimeet piilottaa. Pistorasiakin näyttää jääneen näkyviin. Taulu ei kuitenkaan ole vinossa, vaan kuvakulma. Mutta olkoon tämä nyt sitä arkirealismia.Jokatapauksessa. Jo tämä muutos teki tilasta melkoisesti raikkaamman näköisen. Nyt saan myös enemmän tavaraa piiloon kaappiin ja laatikoihin. Ah.
 |
| Tämä ihana skandinaviahenkinen hepo on Elloksen löytö. Täydellinen sellainen, koska olin toivonut vastaavaa jo pitkään ja tämä on vielä painavaa, oikeaa puuta ja kauniin patinoituneen näköinen. |
 |
| Ikeasta taas tarttui mukaan tämä kaunis, pienikukkainen orkidea pitsiruukkuineen. Noita pitsireunaisia astioita muuteen myytiin myös kynttiläastioina. Niitä joutuu ehkä syksymmällä hakemaan muutaman. |
Uninurkkaus sai uudet vaatteet uusien värisävyineen. Harlekiinikuvioinen matto (Kodin1) ja sudenkorentotyyny (Hemtex) olivat minulle tyypillisiä ostoksia - ne eivät yksinkertaisesti jättäneet ensimmäisen ihastuksen jälkeen rauhaan, ennenkuin kävin hakemassa ne itselleni. Turkoosin tyynyn sävyyn en ole ihan tyytyväinen, mutta saa kelvata kunnes löydän parempaa tilalle.
 |
| Sohvakin sai uudet tyynynpäälliset ja turkoosin torkkupeiton hartialleen. (piti vähän leikkiä kuvausvinkkelillä) |
Siinäpä se, vielä olisi tietyillä alueilla kehittämisen varaa ja hankintalistalla onkin mm. kunnon sohvapöytä. Mutta hetken tuntuu taas mukavammalta olla kotona. Kukillakin saa muuten ihmeesti viihtyisyyttä lisättyä. Suosin oksaneilikoita, koska niitä saa upeissa eri sävyissä, miellyttävät silmääni ja mikä parasta, kestävät käsittämättömän pitkään kauniin aja pukkaavat vain lisää kukkia.
