Tuoksumuistoja aamukävelyllä

Sain tänään revittyä itseni suoraan sängystä aamukävelylle. Teki kyllä hiukan mieli antaa periksi kiusaukselle jäädä vain suoraan tekemään aamiaista, mutta onneksi kutenkin lähdin. 

Kun astuin ulos, haistoin nimittäin sen asian, minkä vuoksi rakastan asua Helsingin Vallillan lähistöllä. Tuuli nimittäin juuri oikeasta suunnasta, jolloin myös omille kotikulmilleni levisi se ihana paahtuvan kahvin ja mausteiden tuoksu, joka leijuu Meiran kahvipaahtimolta lähiseuduille. Tuoksun inspiroimana muutinkin reittisuunnitelmaani lennosta ja lähdin tarpomaan tuota Meiran tehdasta kohti tuoksua haistellen. Ah, tiedän muuten, etten ole ainoa helsinkiläinen tai täällä vieraileva, joka tuosta tuoksusta nauttii.

Kävelyni johti lopulta hurmaavaan puu-Vallillaan, jossa kyllä asuisin riemusta kiljuen. kun noiden vanhojen matalien puutalojen reunustamille kaduille astuu modernimpien katujen ruuhkasta, on kuin astuisi aivan toiseen maailmaan.



 Rakastan vanhoja taloja ja on aivan mieletöntä, että tällainen alue on säästynyt. Kadehdinkin esimerkiksi Tukholman Gamla Stania. Kunpa Helsingissäkin olisi vastaava kaunis ja tunnelmallinen alueensa. Pommituksissahan osa Helsingin kauniista alkuperäisrakennuksista on menetetty, mutta kyllä modernisointivimmallakin on ollut sormensa pelissä.

Mutta toiseen asiaan. Kävellessäni mietin sitä, että tuo Meiran paahtimon tuoksu tulee varmaan aina olemaan itselleni yksi rakas tuoksumuisto. Vaikka muuttaisin muualle, tulen muistelemaan tuota tuoksua. Se johti mietiskelyyn siitä, mitä muita tärkeitä tuoksumuistoja tai muuten sykähdyttäviä lempituoksuja minulla on. Ja koska rakastan listoja, niin sellainenhan siitä syntyi.

  • Valurautapannulla paistuvat lätyt. Kuten isoöitini, eli Muumi niitä aina teki.
  • Uunituore leipä, pulla tai korvapuustit.
  • Hyasintti, yksi joulun tuoksuista.
  • Kellarin tai muun varastotilan ummehtunut, multamainen tuoksu. Tästä pitää moni muukin, mistä lie johtuu. Itse yhdistän tuon tuoksun vanhan mummolan tuvan alapuolella olleeseen maakellariin, jonne mentiin lattiassa olevasta luukusta pieniä jyrkkiä portaita. Oli aina niin jännittävää, jos sai luvan hakea sieltä hillopurkin. En olekaan käynyt siellä aikoihin, vaikka talo on yhä sukulaisten asuttama.
  • Tuore, juuri keitetty mustaherukkamehu.
  • Metsä hellepäivänä.
  • Ihon tuoksu auringonpaisteessa oleskelun jälkeen.
  • Kukkiva syreeni. Jo mainitussa mummolassa on syreenipensaista muodostuva "huvimaja", jossa kävin jo lapsena nuuhkimassa.
  • Pienen vauvan ominaistuoksu. Monet eläinlapset tuoksuvat vähän samankaltaiselta. Lienee jokin luonnon tapa saada muu lauma kiintymään pentuun ja suojelemaan sitä.
  • Puuhake. Siis sellainen, jota ainakin joskus levitettiin kukkapenkkeihin. Tuo aina mieleeni Porin Yyterin leirintäalueen 90-luvulla. Se oli perheemme jokakesäisen asuntoautoreissun ensimmäinen etappi.
  • Leikattu paju. Tulee mieleen lapsuuden pajupillit.
  • Vihta saunassa. Koivun tuoksu pääsee kunnolla oikeuksiinsa.
  • Puhtaat ja mankeloidut lakanat juuri sänkyyn vaihdettuna. Varsinkin, jos lakanat ovat saaneet kuivua ulkona. Ikävä kyllä en omista mankelia, eikä sellaista taida olla taloyhtiössäkään.
  • Pakkasen aikaan tuuletettu ja siivottu koti. Etenkin, jos matot ja muut tekstiilit ovat saaneet tuulettua useamman tunnin ulkona.
Oho, niitähän riittää ja enemmänkin varmasti keksisi, jos antaisi mielen virrata.

Mitkä on teille rakkaita tuoksuja?

Share this:

ABOUT THE AUTHOR

Hello We are OddThemes, Our name came from the fact that we are UNIQUE. We specialize in designing premium looking fully customizable highly responsive blogger templates. We at OddThemes do carry a philosophy that: Nothing Is Impossible

2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Se on kyllä ainutlaatuinen. Tosin jotkut irvileuat väittää sen tulevan vauvan puklusta. :)

      Poista