Aina joskus kotoa löytyy joku ykistyiskohta, joka on alunperin mennyt muun sisustuksen mukana ihan mukiinmenevästi, mutta alkaakin yhtäkkiä ottaa silmän väärällä tavalla. Joskus ongelma on niin pieni, että sen poisto onnistuu yhdellä kädenheilautuksella, mutta kyseessä voi olla myös huonekalu, jonka tilalle ei välttämättä aina noin vain saa uutta. Siellä se sitten seisoo ja ilkkuu ja häiritsee: kato nyt, enkös olekin aika ruma ja aikansa elänyt? Lälläslää.
Itse olen sairastanut viime aikoina ruokapöytäryhmääni. Kirsikan värinen puu mutlla raudalla ei vai ole enää pitkään aikaan vastannut estetiikantajuani, saati sopintu muuhun sisustukseen värien suhteen. Uudet kapsitukset olii periaatteessa helppo hankkia, mutta a) se maksaa ja yritän juuri säästää menoissa, b) nykyinen pöytä+tuolit -kombo on täydellisen kokoinen pieneen asuntooni, mutta en ole vielä vastaavan kokoisia löytänyt. Kaikki pienetkin ruokapöydät tuntuu olevan sen parikymmentä senttiä leveämpiä kanttiinsa.
Sitten keksin: DC-Fix. Tuo jokaisen kotitalouden ja vuokra-asunnon budjettiratkaisu pikaremonttiin.
Ennen-kuvia ei valitettavasti ole, koska en innoltani malttanut niitä ottaa, mutta lopputulos on tässä.
Hieman huolestutti, miten nuo pyöreät osat onnistuvat, mutta hiustenkuivajalla kuumentamalla muovia on helppo venyttää haluamaansa muotoon ja lopulta tuolit olivatkin jopa pöytää helpompia työstettäviä.
Pieniä kurttuja joihinkin kulmiin kaikesta huolimatta jäi, mutta kun yleisilme miellyttää, niin kauneusvirheisiin ei jaksa kiinnittää huomiota. Valitsemani puukuosi on vieläpä siinä mielessä kiitettävä, että kuvio naamioi kulmien rypyt. Niitä ei siis huoaa, jollei tiedä mitä katsoa. Yksivärisessä muovissa olisikin varmaan tarkempi tekeminen.
Aikaa kului noin puolitoista tuntia ja hintaa tälle hurjalle muutokselle kertyi noin 15 euroa. Halvemmallakin olisin päässyt, jos olisin arvioinut DC-fixin kulutuksen paremmin.
Nyt jaksan taas katsella pöytäryhmää vähän pidempään. Kyllä uusienkin aika vielä joskus myöhemmin koittaa.
Itse olen sairastanut viime aikoina ruokapöytäryhmääni. Kirsikan värinen puu mutlla raudalla ei vai ole enää pitkään aikaan vastannut estetiikantajuani, saati sopintu muuhun sisustukseen värien suhteen. Uudet kapsitukset olii periaatteessa helppo hankkia, mutta a) se maksaa ja yritän juuri säästää menoissa, b) nykyinen pöytä+tuolit -kombo on täydellisen kokoinen pieneen asuntooni, mutta en ole vielä vastaavan kokoisia löytänyt. Kaikki pienetkin ruokapöydät tuntuu olevan sen parikymmentä senttiä leveämpiä kanttiinsa.
Sitten keksin: DC-Fix. Tuo jokaisen kotitalouden ja vuokra-asunnon budjettiratkaisu pikaremonttiin.
Ennen-kuvia ei valitettavasti ole, koska en innoltani malttanut niitä ottaa, mutta lopputulos on tässä.
Hieman huolestutti, miten nuo pyöreät osat onnistuvat, mutta hiustenkuivajalla kuumentamalla muovia on helppo venyttää haluamaansa muotoon ja lopulta tuolit olivatkin jopa pöytää helpompia työstettäviä.
Pieniä kurttuja joihinkin kulmiin kaikesta huolimatta jäi, mutta kun yleisilme miellyttää, niin kauneusvirheisiin ei jaksa kiinnittää huomiota. Valitsemani puukuosi on vieläpä siinä mielessä kiitettävä, että kuvio naamioi kulmien rypyt. Niitä ei siis huoaa, jollei tiedä mitä katsoa. Yksivärisessä muovissa olisikin varmaan tarkempi tekeminen.
 | ||
| Kukatkin tuntuvat nousemaan kauniimmin esiin uutta neutraalimpaa pintaa vasten. |
Aikaa kului noin puolitoista tuntia ja hintaa tälle hurjalle muutokselle kertyi noin 15 euroa. Halvemmallakin olisin päässyt, jos olisin arvioinut DC-fixin kulutuksen paremmin.
Nyt jaksan taas katsella pöytäryhmää vähän pidempään. Kyllä uusienkin aika vielä joskus myöhemmin koittaa.
